perjantai 31. toukokuuta 2013

Luuserin perjantai

Melkoista matalalentoa ollut koko viikko. Liian lyhyet yöunet, väsyttävät allergialääkkeet ja järkyttävä juokseminen joka paikkaan on kiristänyt pinnaa aika huolella ja ollaankin J:n kanssa tiuskittu toisillemme todella tärkeistä asioista jatkuvasti ja koko ajan. Tosi kivaa jeejee. Not.

Niin joo, mullahan piti olla tänään valmistujaisetkin. Kivasti ryöpytti Facebook heti aamusta tutkintotodistuskuvia, ruusukuvia, mekkokuvia, gáktikuvia, hymyilevien ja onnellisten ihmisten kuvia ja päivää myöten vauhti vain kiihtyi (eikä varmasti hiljene huomennakaan). Kesälomapäivityksiä sateli toisensa perään ja valmistuvat hihkuivat, miten se on OHI!! Oikein hierottiin naamaan miten toiset saa elämässään jotain aikaiseksi ja toiset... niin. On ollut kyllä suoraan sanottuna paska olo koko päivän. Tottakai joojoo olen ylpeä muutamastakin tyypistä ja on hymyilyttänyt naapurissa puuhailtavat yo-juhlat ja sitä rataa, mutta kyllä nyt ihan pikkasen vaan kirpasee. Minun olisi pitänyt hakea tänään se todistus tai ainakin vastaanottaa se ensi viikolla postissa. Minun piti suunnitella juhlia ja pitää ne viikon päästä. Piha piti siivota ja sisälläkin joka nurkka puunata, uutta pukua sovittaa ja käydä riskunhakureissulla... mutta ei. Luuseri mikä luuseri.

No ehkä se tästä. On mulla uusi tukka ja otsis alkaa parin päivän jälkeen asettua paikoilleen. Mulla on vapaa viikonloppu ja koko ajaksi on luvattu tätä samaa lämmintä säätä, aiotaan olla paljon ulkona, uittaa koiria ja nukkua kunnolla. Grillattiin ja oli hyvää ruokaa. Elvis oli maailman suloisin, kun se yritti opetella hyppimään mutta painovoima oli vaan liikaa eikä jalat nousseet maasta vaikka kuinka ponnisti ja kikatti. Että eihän mulla kovin huonosti mene. Epäonnistuminen on vaan suhteellisen syvältä.

Näytän idiootilta, hartiani ovat leveämmät kuin tuo kaappi ja värikään ei näy yhtään. Hienosti.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Viikossa ehdin

- Neuloa villasukan kavennuksia vaille valmiiksi. Tänään se valmistunee kokonaan ja saankin aloittaa jotain uutta, jee! Aion virkata itselleni kesäpaidan, voihan sitä pitää esim. hupparin kanssa täällä ihanan lämpimässä Lapin kesässä.

- Nukkua liian lyhyitä yöunia, koska en vaan ehtinyt sänkyyn iltaisin ennen yhtätoista. En tiedä teistä, mutta minulle kuusi tuntia unta on vaan liian vähän. Huoh.

- Kokea klo 7:20 alkavan aamuvuoron (45min päässä kotoa). Selvisin hengissä eikä tehnyt loppuviimein edes tiukkaa.

- Todeta että aivotärähdys oli ja meni ja voin treenata taas normitahdissa!

- Pelata aivan hulluna lentopalloa; ensimmäinen peli alkoi perjantaina klo 14:40 ja viimeinen päättyi lauantaina klo 21:05. Turpiin tuli, mutta eipä me muuta oikeastaan odotettukaan kun ei olla pelattu yhdessä ikinä ja toisen joukkueen kanssa puolestaan se homman pääpaino ei välttämättä ollut siellä pelikentällä. Paljosta ei kuitenkaan jäänyt kiinni, oma henk. koht. peli kulki aivan hyvin (vaikka kahdessa joukkueessa pelatessa lauantain pelirupeama kesti taukoineen miltei 14 tuntia, en mä vissiin sittenkään aivan rapakunnossa ole?) ja yleisvire oli positiivinen. Kuukauden päästä Kultavaskoolissa me voitetaankin jo jotakin!

- Siivota sunnuntaiaamuna järkyttävästä lihasjumista huolimatta keittiön, pyyhkiä kaapinovet ja laittaa pyykkiä pyörimään. Vielä pitäis pestä jääkaappi, imuroida, luututa vähintään keittiö ja pyykätä vähän lisää. Olen reipas (lue; suutuin J:lle kun se ei ollut tehnyt mi-tään täällä kahden päivän aikana ja purin kiukkuni mieluummin siivoamiseen kuin Elvikseen).

- Suunnitella että mitäs sitä huomenna sanois kampaajalle. Nyt lähtee tämä vaalea reuhka, jossa ei ole mitään mallia. Kaipaan tummempaa väriä ja otsista, ehkä jotain tämänsuuntaista olis tarkoitus tavoitella:

Kuva

Kuva

Kuva

Viimeinen olis kyllä aika jees! Tallensin tuon kuvan puhelimeen ja sillä lähdetään huomenna kampaajan kanssa liikkeelle. Sitten pääsenkin samantien testaamaan uuden tukan tärkeintä ominaisuutta eli sitä miten sen saa parhaiten kiinni treenejä varten :D

Mutta joo, mepä aletaan suunnittelemaan kauppalistaa jne niin saadaan jotain aikaiseksikin tälle päivää.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Voi Strömsö

Jee, tänään leirille, huomenna eka harkkapeli (iiik!!!), huomenillalla takas leirille vuoden päätösjuhlaan ja sunnuntaina palaveri + treenit. Siivotakin pitäisi ja uutta autoa meinattiin sunnuntaina käydä testaamassa. Viikonloppu täynnä kaikkea siistiä ja aurinkoa riittää ja lämpöasteitakin on luvattu parikymmentä. Ihanaa!

Tai sitten aivotärähdys, päänsärky, loppuviikon liikuntakielto ja tolkuton väsymys. Niin tyypillistä. Miksi aina minä?! Huoh. Ainekset oli kuitenkin paljon pahempaankin, tulin nimittäin niskat edellä ja se tärähdys oli kyllä melkoinen. Huimaus, oksetus ja humina meni yön aikana ohi, jäljellä on enää päänsärky ja tosiaan tämä vetämätön olo ja väsymys. J osti mulle lempparisuklaata eilen illalla enkä ole edes korkannut sitä. Kertonee jotakin...

No, näillä mennään. Viikonlopusta tulee siis odotettua huomattavasti rauhallisempi. 

Elvis ja uusi pipo. Se on niin hieno, että sen pitää olla päässä koko ajan. Ja kun sanon koko ajan, tarkoitan todella KOKO AJAN.

Mummolareissulla tuli puolitoista, mitä ilmeisemmin tänään se viimeinen puoli.
Tosin meinattiin tänään käydä silti juoksuttamassa koirat ja huomenna menen sinne päätösjuhlaan vaikka pää kainalossa. Kävely ei ole liikuntaa, syöminen ei varsinkaan. Mutta siivoaminen varmaan on? Joo, niin minustakin. Eli nyt tuon villasukan pariin ja ehkä pari palaa suklaata. Olkoon tämän päivän suurin liikuntasuoritus siis legojen ojentelu ja ElMan nostaminen sänkyyn päikkäreille.

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Hymyilyä

Lauantaina lähdettiin muutaman viivästyksen ja mutkan kautta moikkaamaan ihanaa mummoa. Ihana mummo ja ihana viikonloppu meillä olikin! Ai että minä vaan niin rakastan sitä seutua. Rauha, hiljaisuus, kiireettömyys, sellainen ihana levollisuus. Kun ei vain ole muuta kuin ne sukkapuikot, koirat, lukemattomat polut ja seuraava ruoka. Mummon tuikkivat silmät ja ElMan onnellinen nauru, kun mummo jaksaa keinua soututuolissa, ajaa autolla ja ihmetellä ulkona poronkakkoja ja lumikasoja. Ja kun se vanha täti kävelyttää vielä kerran pirtin ympäri ja äidillä ja isällä on vain aikaa.






Arkeen on kuitenkin pakko palata, niin tälläkin kertaa. Matkapahoinvointipyykkiä, liian lyhyitä öitä, pitkiä työpäiviä, urheilua, mitä näitä nyt on. Tänään oli kuitenkin aikaa käydä ukin luona ihmettelemässä vesiämpäriä ja sitä, miten se vesi läikkyy kun sinne pudottaa kiven. Näitä arjen pieniä hetkiä, joita itsekin pitäisi muistaa viettää useammin.

torstai 9. toukokuuta 2013

Helatorstain höpöttelyt (olinpa hauska höhö)

Pyhäpäivä, arkivapaa. Aamulla saatiin nukkua varttia yli kahdeksaan, aika luksusta! Elviksen kanssa ollaan vietetty rauhallista päivää, ainoa aktiviteetti oli erinäisten kamppeiden hakeminen (ja puolien unohtaminen) partiokämpältä sekä kaupassakäynti. Illalla käväisin vielä puntilla ja J lähti yöksi töihin, minä ajattelin syödä jotakin. Aamulla aikaisin töihin ja siitä suoraan sitten komppania autoon ja kohti mummolaa. Perusmeininkiä, arkea. Juuri tätä mitä olen kaivannut koko kevään.

Sunnuntaina on mun toinen äitienpäivä, hihi. Olen vähän epäluuloinen mitä tulee J:n lahjanhankintaan, joten olin omatoiminen ja tilasin itselleni pari urheilutoppia. Tosi yllättävää... Mutta ne oli ihania ja tulee ehkä jo ens viikolla jee!

Ööh mitä vielä. Niin, mun piti tällä kertaa tehdä tästä blogista semmonen... semmonen hyvä. Tai siis että tässä piti olla paljon paljon kuvia. No en tiedä missä meidän kamera on. :D Ehkä se löytyy huomiseksi niin sais ees mummolasta sitten kuvia.

Että eipä mulla muuta, nyt jotain iltapalaa ja yleistä nollaamista!

maanantai 6. toukokuuta 2013

lauantai 4. toukokuuta 2013

Aloitus nro. 14

Aloitus nro. 13 kuului näin:


"Moi vaan!

Tämä taitaa olla kolmastoista aloittamani blogi. Melkein naurattaa. Onhan tämä nyt jo koomista.

Tästä blogista tulee se, jota jaksan kirjoittaa oikeasti ja jonka tarkoitus ei katoa mihinkään. (Olen ajatellut näin kaksitoista kertaa aiemminkin.) Tästä blogista tulee päiväkirja meidän elämästä. Siitä, kun äiti reissaa opiskelun vuoksi melkein 500 kilometrin päässä ja siitä, kun isä on työttömänä ja rahat ovat tiukilla. Siitä, kun on varovainen toive adoptoitavasta karvalapsesta ja siitä, kun sitä ensimmäistä karvalasta yritetään opettaa metsästämään ja olemaan ihmisiksi koiriksi juoksulenkillä. Siitä, kun E oppii uusia juttuja joka päivä ja siitä, kuinka äidin pitäisi tehdä päiväuniaikaan muutakin kuin istua koneella ja perustaa uusia blogeja.

Tästä tämä lähtee (taas). :)"

Järkyttävän kevään, loppuunpalamisen ja lopulta koulun lopettamispäätöksen jälkeen on hyvä aloittaa puhtaalta pöydältä. Tällä kertaa sekä isällä että äidillä on hyvät ja vähän ihanatkin työpaikat, raha-asiat ovat paremmin kuin hyvin ja Kiira ja Jeri asuvat samassa kopissa sulassa sovussa. El-Ma oppii edelleen uusia juttuja ja äiti istuu edelleen vähän liikaa koneella. Lisäksi mukana kulkee partiotouhut, kyläyhdistys, äidin treenit ja isän kelkka-, mopo- ja vähän autoharrastuskin.

Että tästä tämä lähtee, taas. :)