Keskeneräisiä

 

 

Pitäisi joskus ehtiä tehdä jotain ihan valmiiksikin. Harmaan huivin lupasin täksi päiväksi, joten täytynee jatkaa sillä. Kuvioneuleeseen haluan sittenkin yhden toisen värin kun se edellinen ei näyttänytkään niin kivalta, edessä on siis viisi kerrosta purkua ja uuden langan osto. Keltaiset palmikot eivät mahtuneetkaan siroon 41 koon jalkaani, joten ne taisivat jäädä odottelemaan joulua ja sopivaa saajaa. Vihreä huivi on ollut kesken viime keväästä, kun en ollutkaan varma sen väristä. Nyt se näyttää taas kivalta, joten ehkä sittenkin teen sen kiltisti loppuun. Isoäidinneliöillä puolestaan ei ole kiire, peitto on menossa joululahjaksi kun tajusin, ettei meillä kotona ole sille sopivaa paikkaa. Elviksen päiväpeitto kulkee nimellä ikuisuusprojekti, jonka valmistumisesta en ota minkään sortin paineita. Virkkailen rivin silloin ja toisen tällöin, koko ajan se pitenee.

Kun vain olisi aikaa! Illan tunnit ovat työpäivien jälkeen niin kamalan lyhyitä, tuntuu että aika vain valuu käsistä. Eilinen meni siivoillessa ja puuhommissa, tänään olen ehtinyt neuloa tuota harmaata huivia jo aika monta kerrosta, kiitos Elviksen joka päätti että kymmenen yli seitsemän on aivan hyvä aika herätä sunnuntaiaamuna. Tämä päivä näyttää mukavan tyhjältä, me vain odotellaan kotona auton ostajaa ja mulla on tiedossa uintia ja pump. Jospa siis tänään ehtisin tosiaan tehdä ainakin tuon siskon huivin ja ehkäpä tuon omanikin.

Neulomista riittäisi kyllä edelleen. Elvis tarvitsisi uusia lapasia ja pipon, itselle tahtoisin neuloa ainakin yhden huivin ja täydellisen oranssi anopilta jäänyt villalanka on odotellut palmikkolapasiksi muuttumista jo viime tammikuusta, Isoveljestä oli tullut sairaan hieno neonkeltainen väri josta on vaan pakko tehdä ainakin pipo ja ehkä sukatkin, joululahjojakin pitäisi alkaa ihan oikeasti jo miettiä. Elviksen värikynille pitäisi virkata jonkinsortin säilytyspussukka ja kamerakin kaipaisi omaansa. Pitäisi lähteä mökille viikonlopuksi niin saisi jotain tehtyä... kun olisi aikaa siihenkin. No, kahden viikon päästä pitäisi olla, jos ei tule mitään ylläriä eteen.

Loppuun vielä rapsuttaja sekä virallinen valvoja.